Valmentimon Vilosofiat

#14: Strategian jalkautus

Mitäs sitten tapahtuu, kun strategiapäivillä on luotu uusi hieno strategia ja komea PowerPoint -esitys? Usein lähdetään esihenkilöiden voimin ”jalkauttamaan” strategiaa.

Itse olen aina pitänyt termiä hieman hölmönä, ikään kuin strategia polkaistaisiin käyntiin ylhäältä alaspäin, puhtaasti manageroimalla. Enempi strategiatyössä on kyse valmentavasta johtamisesta, jossa strategia avataan keskustelemalla sekä miettimällä yhteisesti keinot ja tavoitteet.

Miksi strategiaa täytyy johtaa?

Edellisessä jutussa käsiteltiin strategiatyön merkitystä yrityksen menestyksekkäässä johtamisessa. Pelkkä strategia sinällään ei ratkaise mitään, strategiaa tulee myös johtaa.

Usein käy nimittäin niin, että strategiapäivillä tehdään hienot suunnitelmat, mutta ne eivät koskaan päädy arjen tekemiseen. Seuraavana vuonna sitten ihmetellään, kun tarkkaan mietitystä strategiasta huolimatta toivottua kehitystä ei ole tapahtunut.

Tämä on vaarana varsinkin, jos strategia laaditaan ulkopuolisen konsultin toimesta. Ulkopuolisella taholla ei yleensä ole käsitystä yrityksen toiminnasta ja johtamisen kulttuurista käytännön arjessa.

Strategian johtaminen varmistaa, että työntekijät yrityksen jokaisella tasolla ymmärtävät

  • mihin suuntaan mennään
  • miksi mennään ja
  • mikä on kunkin työntekijän panostus strategian saavuttamisessa.

Jos strateginen tavoite on vaikkapa kasvu, niin yksittäisen myyjän tavoite on esimerkiksi saada yksi uusi asiakas kuukaudessa. Ja se taas edellyttää ehkä kymmentä lisäsoittoa viikossa.

Aktiivinen johtaminen mahdollistaa myös nopean reagoinnin tarvittaessa. Markkinat, asiakkaat, teknologia ja kilpailijat muuttuvat nopeammin kuin koskaan, ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen voi vaatia vauhdikkaitakin peliliikkeitä.

Valitse voitettavat taistelut

Strategian johtaminen ei ole projekti vaan jatkuva prosessi. Se vaatii säännöllistä seurantaa, palautetta, tulosten arviointia ja tarvittaessa suunnan korjaamista. Seurannan tulee tapahtua riittävän usein, jotta suunta pysyy mielessä ja kurssi oikeana.

Pääsin tutustumaan Musti ja Mirri -brändin strategiatyöhön, yrityksessä käytetään kahden viikon rytmiä noudattavaa ns. sprinttimallia. Se on mielestäni tosi fiksu tapa pitää strategiatyö aktiivisena ja mukana arjen toiminnassa. Sprinttimallissa on määritelty yrityksen MWB-tavoitteet (must win battle).

MWB-malli perustuu ajatukseen, että jokaisessa kasvun vaiheessa on olemassa ”elintärkeitä taisteluita” tai projekteja, jotka yrityksen on pakko voittaa pysyäkseen elinvoimaisena.  Jos starteginen tavoite on xx prosentin kasvu, yksi MWB voi olla esimerkiksi tuotteen x laatumielikuvan parantaminen.

Sprinttimallissa nämä MWBt pilkotaan pienemmiksi toimenpiteiksi. Kahden viikon välein seurataan tapahtuneita kehitysaskelia sekä määritellään tavoitteet seuraavaan kokoukseen ja vastuuhenkilöt.

Tiivis seuranta tuo nopeampaa tulosta

Tätä sprinttimallia voi hyvin tuoda mukaan yrityksen normaaliin johtamiskäytäntöön, sovellettavaksi esimerkiksi viikottaisiin myyntipalavereihin. Näin strateginen johtaminen ei jää irralliseksi projektiksi vaan kulkee tiiviisti mukana kaikessa tekemisessä.

_______

_______

Jos seurantaa tehdään parin-kolmen kuukauden välein, jänne on auttamatta liian pitkä. Päämäärä unohtuu, tekeminen on hidasta ja tavoitteista tulee helposti kohtuuttoman suuria. Sprinttimallia tukee myös projektityön karu todellisuus: tutkitusti 70 % projektin eteen tehdystä työstä tapahtuu 24 tuntia ennen projektipalaveria ja 24 tuntia sen jälkeen.

MWB-malli on tehokas ja motivoiva työkalu strategian johtamiseen. Valitaan yhdessä taistelut, jotka halutaan voittaa ja mietitään sopivan tavoitteelliset välistepit, millä ne voitetaan. Se motivoi paremmin, kuin että ”jalkautetaan” ja paukutetaan pöytään puhtaasti numeraalisia tavoitteita.

Tutustu Valmentimon Vilosofioihin

✓ Ei spämmiä tai sitoutumisia
✓ Saat sähköpostiisi yhden Vilosofian kerran kuussa

Tai jos kaipaat vielä lisälukemista:
Sulje
Sulje