Strategian avulla teet voittavaa bisnestä Googlen tapaan

Strategia on iso, komealta kuulostava sana, ja sen vuoksi sitä helposti pidetään monimutkaisena ja teoreettisena höttönä. Todellisuudessa strategia on hyvinkin käytännönläheinen työkalu liiketoiminnan johtamiseen, siinä on kyse yksinkertaisesti tästä:

• Missä olemme nyt?
• Minne haluamme mennä?
• Ja miten sinne päästään?

Tapa ”voittaa bisnes”

Antiikin Kreikassa strategos tarkoitti joko kenraalia tai sodankäynnin taitoa ja strategia merkitsi tapaa voittaa sota. Vastaavasti yrityksen strategia voidaan nähdä tapana ”voittaa bisnes”. Strategian tulisi olla niin selkeä, että jokainen organisaatiossa ymmärtää, mikä on päämäärä ja mikä on hänen roolinsa sen saavuttamisessa. Kaikki armeijan käyneet tietävät, että jokaisella on sielläkin tarkka rooli; sillä varmistetaan taistelussa pärjääminen.

Edelleen on kuitenkin hyvin yleistä, että strategiat luodaan hallitus- sekä johtoryhmätasolla ja työntekijöistä vain hyvin pieni osa tietää, mitä yritys tavoittelee. Vaasan yliopiston tekemässä tutkimuksessa vain 2 % tutkittavien yritysten työntekijöistä tunsi organisaationsa strategian, keskijohdosta 8 % ja ylimmästä johdostakin ainoastaan 13 %.

Legenda kertoo yrityksen strategian olleen joskus niin salainen dokumentti, että se on piilotettu kassakaappiin turvaan katseilta. Tämä siksi, että on pelätty strategian vuotavan yrityksen ulkopuolelle ja joutuvan kilpailijoiden käsiin. Pelko on turha, sillä vaikka strategian voisikin kopioida, niin henkilöstö, kulttuuri ja osaaminen strategian toteuttamiseksi ovat aina yrityskohtaisia.

Strategian tulisi olla niin selkeä, että jokainen organisaatiossa ymmärtää, mikä on päämäärä ja mikä on hänen roolinsa sen saavuttamisessa.

Ylhäältä saneltu strategia ei motivoi

Mikä on tilanne sinun työyhteisössäsi? Tietääkö henkilöstö, mihin olette matkalla ja miten? Jos strategia sanellaan valmiina ylhäältä, se ei synnytä minkäänlaista sisäistä motivaatiota ja kuulostaa työntekijöiden korvissa helposti pelkältä sanahelinältä. Jotta koko organisaatio saadaan sitoutumaan yhteiseen suunnitelmaan, tulee kaikkien päästä osalliseksi strategian rakentamiseen oman työnkuvansa osalta. Strategian laatiminen ei siten ole mikään yhden kokouksen mittainen projekti, vaan sen laatiminen kestää yrityksen koosta riippuen viikkoja tai kuukausia.

Strategiatyön sanansaattaja Mika Sutinen jakaa strategiatyön neljään osaan:

1. Ymmärrä menestyksesi kivijalka

Miettikää koko yrityksen tasolla, mitkä ovat ne kilpailutekijät, joihin liiketoiminnan menestys perustuu.

2. Luo näkemys tulevaan

Mitä muutoksia yrityksen toimintaympäristössä, asiakas- ja kilpailijakentässä on odotettavissa lähivuosien aikana? Kun koko henkilöstö on mukana tässäkin vaiheessa, muutokset konkretisoituvat ja työntekijät hyväksyvät sen, että niihin tulee reagoida.

3. Tee strategiset valinnat

Miten muutokseen vastataan? Miten menestymme muuttuvassa ympäristössä?

4. Toteuta yrityksesi strategia

Hienotkaan suunnitelmat eivät hyödytä, jos ne jäävät vain paperille, niiden toteuttaminen vaatii systemaattista työtä. Kun strategiatyöstä muodostuu rutiini, se on luontainen osa yrityksen jatkuvaa kehittämistä.

Kun koko henkilöstö on mukana strategiatyössä, ympäristön muutokset konkretisoituvat ja työntekijät hyväksyvät sen, että niihin tulee reagoida.

OKR-malli avuksi strategiatyöhön

Strategian laadintaan on olemassa valmiita malleja, mm. OKR-malli (Objectives and Key Results). Menetelmässä yrityksen strategiasta johdetaan jokaiselle toiminnan tasolle tavoitteet (objectives), useimmiten ajanjakso on kvartaali. Näitä tavoitteita määritellään max 2-5 kpl. Jokaiselle tavoitteelle asetetaan vähintään 3 tavoitteeseen pääsyä mittaavaa konkreettista avaintulosta (key results). Toimintaa seurataan viikko-, kuukausi- ja kvartaalitasolla, jolloin haasteisiin pystytään reagoimaan nopeasti ja mahdollisimman ajoissa.

OKR-malli toimii eräänlaisena siltana yrityksen vision ja päivittäisen tekemisen välillä. Mallin alkujuuret ovat Googlessa, jossa menetelmän hyödyntäminen aloitettiin vuonna 1999. Organisaatiossa oli silloin vain noin 40 henkilöä, joten yrityksen kehityskaari on melkoinen referenssi mallin toimivuudesta. OKR-mallin voima piilee siinä, että tiimit ja yksilöt pääsevät mukaan määrittelemään omat tavoitteensa, jotka tukevat yrityksen strategiaa. Tämä lisää läpinäkyvyyttä sekä sisäistä motivaatiota ja jokaisen ymmärrystä siitä, mikä on oma rooli osana isoa kuvaa.